Aboa tutkimusasema

Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboa sijaitsee Kuningatar Maudin maalla noin 130 kilometrin päässä rannikolta ja noin 5000 kilometrin päässä Etelä-Afrikan Kapkaupungista. Tutkimusasema on rakennettu vuonna 1988.

 
 

Aboa on rakennettu Vestfjellan-vuoristoon Basen-nimiselle nunatakille eli jäätiköstä esiin työntyvän vuoren huipulle Ruotsin Wasa-tutkimusaseman läheisyyteen. Aboa ja Wasa muodostavat yhdessä Nordenskiöld Base Camp -tukikohdan. Asemat tekevät yhteistyötä logistiikassa ja tutkimuksessa.

Tutkimusaseman suunnittelusta ja rakentamisesta vastasi Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus ja hankkeen rahoitti kauppa- ja teollisuusministeriö. Tällä hetkellä aseman muodostavat 250 neliömetrin suuruinen päärakennus, neljä asuinkonttia, kaksi tutkimuskonttia, lääkärin kontti, generaattori-verstasrakennus ja kaksi ajoneuvohallia. Asemalle on asennettu aurinkopaneeli- ja tuulimyllyjärjestelmät tuottamaan energiaa ympärivuotisille automaattisille mittauslaitteistoille. Aseman ylläpitoon ja lähialueilla liikkumiseen käytetään telakuorma-autoa, traktoria ja moottorikelkkoja.

Tutkimusasemaa laajennettiin etelän kesien 2002-2003 ja 2017-2018 aikana. Laajennuksien jälkeen Aboa tarjoaa hyvät työ- ja asuintilat 15 hengen retkikunnille. Parhaimmillaan asemalle voidaan kuitenkin majoittaa 21 henkilöä. Aboalla työskennellään vain antarktisen kesän eli pohjoisen talven aikana. Olosuhteet ovat silloin parhaimmat tutkimukselle, koska lämpötila pysyy yleensä -15 C asteen yläpuolella.

 

Aboa antarktisen kesän yöttömässä yössä. (Kuva: FINNARP/Jyri Näränen)