FINNARP 2014

FINNARP 2014 tutkimusretkikunta Suomen Etelämanner-asema Aboalle

Retkikunta lähtee Suomesta 21.11.2014 reittilennolla Kapkaupunkiin, Etelä-Afrikkaan. Täältä matka jatkuu noin 25.11. kuljetuskoneella Etelämantereelle, Venäjän Novolazarevskaya-asemalle.  Vielä samana päivänä lennetään kahdella suksikoneella tutkimusasema Aboalle.

Tänä vuonna retkikuntaan osallistuu 13 henkeä, neljä naista ja yhdeksän miestä. Logistiikkahenkilöstöä on viisi henkilöä mukaan lukien retkikunnan johtaja, varajohtaja, kokki, konemestari ja lääkäri. Tutkijoita on kahdeksan henkeä.

Rahtia on retkikunnalla mukanaan noin 5300 kg. Lisäksi FINNARP on lähettänyt kontin Saksan Polarstern – tutkimusaluksen mukana Saksan Neumayer-asemalle, jonne se aikataulun mukaan saapuu noin joulun aikoihin. Kontissa on lähes kuusi tonnia rakennusmateriaaleja joita tarvitaan kausilla 2015 ja 2016, jolloin on tarkoitus korjata Aboan ajoneuvohalli ja uusia kaarihallin pressukate. Kontin sisältö lennätetään Aboalle tammikuun 2015 aikana kahdella erillisellä suksikonelennolla.

FINNARP 2014 -retkikunta Kapkaupungissa
Kuvassa ylärivissä vasemmalta oikealle: Priit Tisler (Ilmatieteen laitos), Pekka Paarala (kokki), Panu Lahtinen (Ilmatieteen laitos), Lauri Arvola (Helsingin yliopisto),
Rostislav Kuznetsov (Ilmatieteen laitos), Tapio Hyppänen (konemestari)
alarivissä vasemmalta oikealle: Mikko Sipilä (Helsingin yliopisto), Tuija Jokinen (Helsingin yliopisto), Leena Leppänen (Ilmatieteen laitos), Petri Heinonen (Ilmatieteen laitos, retkikunnan johtaja), Lara Harrison (lääkäri), Matti Leppäranta (Helsingin yliopisto)
edessä: Sari Nevala (Ilmatieteen laitos)

 

Tutkimusryhmiä on tänä kautena kolme:

Jäätikön päällä ja reuna-alueilla sijaitsevien järvien fysiikka ja biologia – tutkimusryhmä, Helsingin Yliopisto

Helsingin Yliopiston kahdesta tutkijasta koostuvan ryhmän pääkohteena ovat Basenin ympäristön sinisen jään alueiden jääjärvet sekä Basenin juurella ja päällä olevat pienet järvet ja lammet.  Ryhmä tutkii järviä myös 25 - 50 kilometrin etäisyydellä sijaitsevilla naapurinunatakeilla. Tutkimusryhmä ottaa maaperä-, vesi- ja jäänäytteitä, jotka osittain tutkitaan Aboalla, osittain kuljetetaan Suomeen jatkotutkimuksiin. Järviin asennetaan auringonsäteilyn mittauslaitteita, happiantureita ja yksi lämpötilan mittarisarja, joka jää rekisteröimään talven yli. Jääjärvillä suoritetaan myös rakenteen profilointia, virtausmittauksia sekä vesikemian luotauksia. Merkittävä osa tutkimuksista koskee elämää näissä äärioloissa. Järvistä löytyy niukalti kasvi- ja eläinplanktonia, ja näiden alkuperää sekä ravintoketjujen muodostumista selvitetään. Lisäksi kartoitetaan maaperän eliöstöä, jäkäliä ja sammalia nunatakkien paljailla kentillä.

Meteorologiatutkimusryhmä, Ilmatieteen laitos

Ilmatieteen laitoksen neljästä tutkijasta koostuva ryhmä tekee mittauksia 10 kilometrin säteellä tutkimusasemalta. Meteorologisia mittauksia varten pystytetään kaksi 10 metrin korkuista säämastoa, akustinen kaikuluotausjärjestelmä, sekä säteilymittareita. Tutkijat tekevät mittauslentoja myös kauko-ohjattavilla lennokeilla ja pienoishelikoptereilla. Ne mittaavat ilman lämpötilan ja kosteuden sekä tuulen pystyprofiileja 1 - 3 kilometrin korkeuteen asti. Lumitutkimuksia varten kaivetaan lumilaboratorio, jossa mitataan lumen kiderakennetta. Lisäksi mitataan lumen lämpötilaa, tiheyttä, pinnan karkeutta ja heijastuskykyä auringonsäteilyn koko spektrille.

Meteorologiahanke asentaa lisäksi kaksi automaattista pienoissäähavaintoasemaa. Toinen sijoitetaan Basenin huipulle ja toinen hyllyjään reunalle, missä merijää alkaa. Sääasemat jätetään mittaamaan talven yli. Meteorologiahanke asentaa merijäälle myös jään ja lumen paksuutta sekä lämpötiloja mittaavan poijun, joka jätetään mittaamaan talven yli.

Aerosolitutkimusryhmä, Helsingin Yliopisto

Etelämanner soveltuu erityisen hyvin ilman aerosolihiukkasten tutkimukseen, sillä siellä ilma on oleellisesti puhtaampaa, kuin missään muualla maailmassa. Päätutkimuskohteena Helsingin yliopiston kahdella tutkijalla on selvittää miten Etelämantereen eliöstö ja biologinen toiminta vaikuttaa ilman aerosolihiukkasten syntymäprosesseihin. Jääjärvien ja sulamisvesien kesäkaudella sisältämät sinileväesiintymät voivat olla isossa roolissa aerosolihiukkasten muodostumisessa Etelämantereen puhtaassa ilmassa. Pienten hiukkasten tutkiminen on tärkeää, koska ne vaikuttavat pilvipisaroiden ominaisuuksiin ja näin ollen pilvien muodostumiseen. Pilvet taas vaikuttavat ilmakehän säteilytasapainon viilentäen ilmakehää. Ryhmä työskentelee pääasiassa Aboan aerosolilaboratoriossa, joka on erillinen kontti noin 200 metrin päässä asemalta. Myös Basenin sulavesialueilla tehdään mittauksia liittyen eloperäisiin hiukkasiin.

Aikaisempien vuosien tapaan asemalla tehdään myös erilaisia korjaus ja parannustöitä. Tänä vuonna käyttöön otetaan muun muassa uusi jätteenpolttolaitos. Samalla logistiikka ryhmä huoltaa Aboan ympärivuotisten mittausjärjestelmät (AWS, seismometri ja GPS) ja asentaa kaksi uutta seismometriä Fossilryggenille ja Plogenille tutkimuskauden ajaksi (Seismologian laitoksen mittaushanke). Lisäksi ryhmä aloittaa ajoneuvohallin ja kaarihallin korjaustöiden valmistelut kausia 2015 – 2016 varten sekä asentaa lääkärin konttiin uudet kalusteet.

Suomeen retkikunta palaa helmikuun alussa 2015 samaa reittiä kuin asemalle saapuessaan.