Tiedustelukäynti Trollilla

12.1. 2012 Jaakko Mäkinen

Saavuimme Norjan Antarktis-asemalle kaikkine laitteinemme illansuussa 10.1.2012. Kun kuljetuslaatikkomme tutkimusvälineineen oli saatu konehalliin suojiin ehdimme parahiksi istumaan illallispöytään. Olemme Trollilla vain pikakäynnillä kahden siirtolennon välillä, 13.1. matka jo jatkuu Suomen Antarktisasemalle Aboalle. Tässä ajassa emme ehdi tekemään absoluuttista painovoimanmittausta mutta ehdimme tutustumaan Norjan Polaari-instituutin Trollille viime kaudella rakentamaan gravimetrilaboratorioon, rekognosoimaan sen ympäristöstä sopivia varapisteitä, ja tekemään apumittauksia.

Finnarpin muu retkikunta ja Ruotsin eli Swedarpin retkikunta laskeutuivat sitten aamuyöstä 11.1 Trollin lumilentokentälle muutaman kilometrin päähän itse asemasta matkallaan Kapkaupunki-Troll-Aboa. Osa tovereistamme ehti jopa käväistä asemalla meidän vielä nukkuessamme sikeästi teltassa sen pihassa. Heidän jatkolentonsa lähti kuitenkin saman tien kovalla kiireellä ja kuulimme asiasta vasta aamiaisella.

 

Norjan Antarktisasema Troll Nonshögda-vuoren rinteeltä kuvattuna (Kuva: Jyri Näränen)



Sitten ryhdyimme töihin. Painovoimalaboratorio aseman päärakennuksen lähellä osoittautui erinomaiseksi ja Jyri mittasi siellä jo painovoiman vertikaaligradientin. Gradienttia tarvitaan kun absoluuttisen painovoimanmittauksen tulos 120 cm korkeudella pilarista siirretään eri korkeuksille samalla paikalla. Emme voi nimittäin olettaa että kaikki pisteitämme lähtöarvoinaan käyttävät eri maiden tutkimusryhmät kuljettaisivat mukanaan sellaista kolmijalkaa jolla heidän relatiivigravimetrinsa voitaisiin pystyttää juuri tuolle 120 cm korkeudelle. Jyri mittasi kolmen eri korkeuden väliset painovoimaerot. Tuloksista voidaan ratkaista painovoiman riippuvuus korkeudesta toisen asteen polynomina jolla 120 cm arvo voidaan aikanaan siirtää mille korkeudelle vain. Sopivia varapisteen paikkoja myös löytyi laboratorion ympäristöstä ja yhdelle asetettiin jo merkkipulttikin.

Onnellisen sattuman kautta Trollille saapui 12.1.  puolen päivän vierailulle täysi helikopterillinen tutkijoita ja teknillistä henkilökuntaa 200 km päässä sijaitsevalta Etelä-Afrikan Antarktisasemalta Sanae IV. Tutkijat olivat geologeja jotka mm. tarkastivat Trollilla olevan ikiroudan mittauspisteensä, ja teknillinen henkilökunta tutustui Trollin hyvin uudenaikaisiin rakennus-, LVI- ym. ratkaisuihin. Sattuma oli onnellinen, ei vain siksi että joukossa oli vanhoja tuttujani, vaan myös siksi että näin tarjoutui tilaisuus saada ajantasaista tietoa Sanae IV:llä sijaitsevasta Finnarpin ja Geodeettisen laitoksen absoluuttisesta painovoimapisteestä, jolla tein mittauksen v. 2004 ja 2006. Osoittautui että paikalle v. 2006 hankittu mittauskontti on hyvässä kunnossa mutta siitä ovat Antarktiksen tuulet ja aurinko jo kuluttaneet pois kaikki tiedot Finnarpin tunnuksia myöten. Moni Sanaella olikin ihmetellyt että mikähän rakennus se oikein on. Jopa v. 2006 paikalla olleiden muistista oli siellä silloin tehty työ jo pyyhkiytynyt. Saatoin vakuuttaa että mittauspaikka on arvokas vaikka siellä ei vuosikausiin ole tehtykään uutta absoluuttimittausta, ja arvo vain kasvaa vuosi vuodelta vaikka paikka vaikuttaisi täysin hylätyltä. Mitä enemmän nimittäin on aikaa kulunut edellisestä mittauksesta sitä enemmän tietoa painovoiman muutoksesta uusintamittaus antaa. Sanaen väki lupasi pitää jatkossakin hyvää huolta painovoimamökistä, ja he saivat mukaansa annoksen uusia Finnarpin tarroja kiinnitettäväksi sen seiniin tiedonhaluisia varten.

Suunnitelman mukaan matkamme Trollilta Aboalle jatkuu 13.1. iltapäivällä. Kaikki on täällä nyt valmista absoluuttista painovoimanmittausta varten. Norjan Polaari-instituutti yrittää organisoida sen kahden siirtolennon väliin kauden lopussa kuten tämän pikavisiitinkin, mutta tuolloin olisi käytettävissä pitempi aika. Vielä ei ole selvää onnistutaanko tässä mutta olemme toiveikkaita.