Finnarp 2011 retkikunnan etujoukot aloittaneet työt Etelämantereella

Finnarp 2011 retkikuntaan osallistuu kaksi Geodeettisen laitoksen tutkijaa: tutkimuspäällikkö Jaakko Mäkinen ja erikoistutkija Jyri Näränen. Geodeettisen laitoksen GRAVICE-hankkeessa tutkitaan painovoimanmuutosta ja maankuoren liikkeitä Kuningatar Maudin Maalla. Toistetut painovoimanmittaukset tehdään absoluuttigravimetrillä FG5-221, jossa pudotetaan laserheijastinta tyhjössä. Aiemmat mittaukset Geodeettinen laitos teki Finnarp-retkikunnissa 1993, 2000, 2003 ja 2005.

Maankuoren liikkeiden havaitseminen perustuu toistettuihin ja jatkuviin GPS-mittauksiin. Suomen Antarktis-asemalla Aboalla toimii vuodesta 2003 Geodeettisen laitoksen pysyvä GPS-asema. Tulosten perusteella voidaan tehdä päätelmiä Antarktiksen maannoususta, mitä tietoa tarvitaan mm. korjaamaan satelliittimittauksilla tehtyjä arvioita nykyisen jäämäärän muutoksista.

Mäkinen ja Näränen työskentelevät ennen Aboalle saapumistaan muillakin Antarktis-tutkimusasemilla ja he lähtivät työhönsä jo 3.12. yli kuukauden ennen muuta Finnarp 2011 -retkikuntaa. Seuraavassa heidän raporttinsa ensimmäisestä kahdesta työviikosta.


20.12.2011/Jaakko Mäkinen ja Jyri Näränen

Iljushin IL76 kuljetuskone nousi Kapkaupungin lentokentältä itsenäisyyspäivän iltana hieman ennen puolta yötä kyydissään kymmeniä eri maiden antarktistutkijoita ja tonneittain heidän tutkimusvälineitään. Vajaan kuuden tunnin lennon jälkeen se laskeutui Novon lumilentokentälle parinkymmenen kilometrin päähän Venäjän Novolazarevskaja-tutkimusasemalta.

Lastasimme laitteemme nelivetoiseen valtavin jäätikkörenkain varustettuun avolavapakettiautoon. Parin tunnin edestakaisen sukkuloinnin jälkeen pitkin jäätikön ajo-uraa ne olivat jo kovalla maalla Novolazarevskajan entisen seismologisen laboratorion, nykyisen painovoimalaboratorion seinustalla. Kuljettajamme torjui ajatuksen nostaa ne sitä mukaa suoraan sisälle laboratorioon, ja ymmärsimme että hänellä on tietysti kiire jo seuraavaan kuljetukseen. Sitäpaitsi olisikin parempi järjestää laatikot paikalleen kaikessa rauhassa.

Mutta kun ensimmäisen laatikon ja kovan kolinan kanssa avasimme laboratoriohuoneen oven, niin sen takaa ei löytynytkään sitä parin neliön laajuista puolen metrin korkuista betonipilaria jolla absoluuttinen painovoimanmittaus oli tehty v. 2004 ja 2006. Sensijaan ovesta purkaantui unisia venäläisiä jäätikkötutkijoita, joiden unet olimme epäkohteliaasti keskeyttäneet. (Kello oli vasta kuusi aamulla sillä Novolazarevskajan aika on 2 tuntia Kapkaupungin aikaa jäljessä.) Osoittautui, että koko talo oli menneen vuoden aikana muutettu laboratoriosta asuintaloksi ja pilari oli saanut väistyä kerrossänkyjen tieltä.

Vanhaan painovoiman havaintosarjaan ei siis saada jatkoa. Vahinko, mutta ei voi mitään, aloitetaan uusi sarja. Ensiksi pitää löytää uusi mittauspaikka.

Novolazarevskaja on perustettu vuonna 1961, ja 50 vuoden aikana on geofysiikan ja tähtitieteen tutkimushankkeille rakennettu monta tukevaa pilaria havaintoalustaksi ja niiden päälle mökkiä laitteiden ja mittaajan suojaksi, eikä niitä kaikkia enää tarvita alkuperäiseen tarkoitukseensa.
Aseman geofyysikoiden kanssa tehtiin kiertokävely, ja sopivimmaksi osoittautui neljän neliömetrin kokoinen alunperin revontulihavaintoihin rakennettu vanerikoju 50 m päässä entisestä painovoimalaboratoriosta. Aseman päällikkö E.P. Savchenko ystävällisesti päätti että se korjataan meille. Venäläiset kirvesmiehet kävivät riuskasti toimeen ja parin päivän päästä se oli korjattu, lämpöeristetty ja sähköistetty. Sillä aikaa virittelimme gravimetriä puusepän verstaasta meille erotetussa tilassa. Muutaman päivän kestäneen myrskyjakson päätyttyä painovoimanmittaukset uudessa laboratoriossa voitiin aloittaa 20.12. keskipäivällä. Kuuden tunnin havaintojen perusteella painovoiman kiihtyvyys mittauspaikassamme on
9,8257777 ms^(-2). Kahdeksaskin desimaali tarvitaan, joten havaintoja jatketaan vielä 2-4 päivää.

Myös GPS-mittaukset on aloitettu. Novolazarevskajalla on kansainvälisiin tutkimusverkkoihin liitetty SCAR-GPS mittauspiste, jolla vastaanottimemme on ollut jo 2 viikkoa. Antennimme jalustan ympärille ja päälle kasasimme noin 200 kg kiviä eikä edes 30 m/s myrsky sitä heilauttanut. Myös aamu-uniltaan herätettyjen venäläisten jäätikkötutkijoiden kanssa on jo tehty yhteinen retki viereiselle jäätikölle. Mittasimme heidän monivuotisten havaintopaikkojensa koordinaatit ns. kinemaattisella GPS-menetelmällä, ja tuloksia verrataan heidän perinteellisemmin menetelmin saamiinsa.

Jos työt Novolazarevskajalla edelleenkin sujuvat hyvin, siirrymme joulun jälkeen läheiselle Intian tutkimusasemalle Maitrille, ja sieltä suunnitelman mukaan matka jatkuu tammikuussa Suomen asemalle Aboalle.

Hyvää joulua!