Pitkäkestoiset mittaussarjat Etelämanner-alueella

Helsingin yliopisto

Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen projekteissa on tutkittu miten lumipeitteen rakenne muuttuu siirryttäessä rannikolta sisämaahan sekä minkälaisia vuosisyklejä esiintyy jäätikön pintakerroksessa. Tutkimuksia on suoritettu yli 300 km pitkällä lumilinjalla, sinisen jään alueilla ja lumen sisään asennetuilla automaattisilla lumiasemilla. Asemat ovat seuranneet lumen kertymistä ja lumipeitteen lämpötilaa ympäri vuoden. Ensimmäiset mittaukset suoritettiin vuonna 1999. Automaattisten lumiasemien mittaukset jatkuvat edelleen.

Helsingin yliopiston aerosolitutkimusryhmä selvittää miten Etelämantereen eliöstö ja biologinen toiminta vaikuttaa ilman aerosolihiukkasten syntymäprosesseihin. Jääjärvien ja sulamisvesien kesäkaudella sisältämät sinileväesiintymät voivat olla isossa roolissa aerosolihiukkasten syntymäprosesseihin. Etelämanner soveltuu erityisen hyvin ilman aerosolihiukkasten tutkimukseen, sillä siellä ilma on oleellisesti puhtaampaa kuin missään muualla maailmassa. Ryhmä on työskennellyt Aboa, Neumayer ja Marambio tutkimusasemilla yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen aerosolitutkimusryhmän kanssa. 

Maanmittauslaitos

Maanmittauslaitos (vuoteen 2015 asti Geodeettinen laitos) on useamman FINNARP retkikunnan (1993, 2000, 2003, 2005, 2011, 2015, 2017) mukana mitannut absoluuttigravimetreillä painovoima-aikasarjoja Kuningatar Maudin Maalla. Lisäksi Aboalla on vuodesta 2003 toiminut Geodeettisen laitoksen pysyvä GPS-asema. Mittaustuloksia hyödynnetään Antarktiksen maannousun tutkimiseen. Tietoa tarvitaan mm. korjaamaan satelliittimittauksilla tehtyjä arvioita nykyisen jäämäärän muutoksista. Tuloksista voidaan mainita esimerkkinä se, että Aboan alueen on havaittu liikkuvan noin 11 mm vuodessa pohjoiseen ja maan kohoavan noin 0.8 mm vuodessa.

Seismologian instituutti

Tutkimusasema Aboalla on ollut toiminnassa laajakaistaseismografiasema vuodesta 2007 lähtien. Aseman aikasarjoja käytetään paikallisen seismisyyden sekä seismisen taustakohinan tutkimiseen. Paikalliset seismiset tapaukset ovat joko tektonista alkuperää olevia maanjäristyksiä tai jäätiköiden liikkeisiin liittyviä jääjäristyksiä. Receiver function -menetelmällä tutkitaan maan kuoren paksuutta ja vaipan yläosan rajapintoja käyttäen hyväksi suurten (mb>5.5) teleseismisten maanjäristysten signaaleja.

Ilmatieteen laitos

Yhteistyö Argentiinan Servicio Meteorológico Nacional -instituutin kanssa aloitettiin otsoniluotauksilla vuonna 1988. Otsonitutkimuksen lisäksi Marambio-asemalla tehdään ympärivuotisia aerosoli- ja kasvihuonekaasumittauksia ja tutkitaan lumen UV-albedoa. Mittausten avulla tutkitaan ilmastonmuutoksen etenemistä, sen vaikuttajia ja seurauksia.

Aalto yliopisto/Ilmatieteen laitos

Projekti on toteutetty yhteistyössä Etelä-Afrikan Stellenboschin yliopiston kanssa. Etelä-Afrikan SA Agulhas II –tutkimuslaivalla Etelämantereen merialueelle suuntautuvien matkojen aikana (2014, 2016, 2018) on mitattu laivan rungon ja propulsiolaitteiston kohtaamia jääkuormia ja jään paksuutta sekä elektromagneettisella laitteella että stereokameralla.

Maanmittauslaitoksen painovoimamittaukset Norjan polaari-instituutin Troll -asemalla. (Kuva: FINNARP/Jyri Näränen)