Tutkimustyöt käynnistyvät täydellä teholla

Petri Heinonen/12.12.2014

Retkikunnan toinen kokonainen viikko alkoi kauniissa ja aurinkoisessa säässä. Alkuviikolla lämpömittari käväisi lähes nollassa, joten kesä on vihdoin tuloillaan Etelämantereelle. Viikon myötä tutkimusasema Aboa on saavuttanut täyden toiminnallisuutensa: generaattorit pumppaavat lämpöä ja sähköä, aseman vesihuolto toimii, HF-antenni on myrskyn jäljiltä korjattu ja näin ollen yhteydet muihin tutkimusasemiin Etelämantereella toimivat. Retkikunnan rahti on purettu ja tutkimuslaitteet ovat pitkälti koottuna ja toiminnassa.

Tapsalla on pitänyt kiirettä aseman moottorikelkkojen, autojen ja telakuorma-autojen päivittäisissä huolto- ja korjaustehtävissä. Tapsan kelkkakoulutuksen myötä kaikki retkikuntalaiset on koulutettu ajamaan kelkkaa ja näin ollen päivittäiset työt eri kenttätyökohteissa ovat alkaneet täydellä tohinalla.
 

Tutkimusryhmien asennukset alkoivat

Heti maanantaiaamusta Sari, Priit, Tuija ja Mikko kelkkailivat reilu 10 kilometriä pystyttämään AWS5-nimisen sääaseman luo isoa telttaa meteorologisia tutkimuksia varten. Asennustyöt jatkuivat alueella torstaina, kun meteorologiaryhmä pystytti ja asensi uuden maston ja mittalaitteita ilmakehän tutkimusta varten. Myöhemmin alueella on myös tarkoitus lennättää lennokkeja mittauksia varten.  Lisäksi kauden aikana uusitaan AWS5-sääasema ja nyt pystytetty teltta tulee toimimaan kohteen logistisena keskuksena.

Maanantai-iltapäivällä logistiikkaryhmä korjasi tuulen mittauksien osalta epäkunnossa olleen AWS-sääaseman asentamalla uuden tuulianturin. Nyt Aboan aerosolikontissa sijaitseva sääasema on taas kunnossa ja se tuottaa jatkuvia mittaustuloksia, jotka satelliitin kautta lähetetään myös Suomeen. 

Tuulianturin asennusta


Tiistaina pumppasimme ensimmäistä kertaa Aboan käyttöveden jäätiköllä sijaitsevalta niin sanotulta "sinisen jään" alueelta.  "Sininen jää" on kotivuoremme Basenin juurella jäätikön pintakerrokseen kesäisin muodostuva supraglasiaalijärvi. Lara ja Sari ajoivat telakuorma-autolla siniselle jäälle ja sinne kairattiin reikä, josta alkoi hetkessä pulputa kirkasta jäätikkövettä. Noin puolessa tunnissa telakuorma-auton kyydissä oleva 1000 litran säiliö pumpattiin täyteen puhdasta vettä, joka kuljetettiin Aboalle käyttövedeksi. Retkikunnan päivittäisen vedenkäytön ollessa lähes 700 litraa, on lumensulattaminen ollut iso homma, joten veden pumppaus jäätiköltä on tervetullut helpotus logistiikkaryhmän töihin.

Käyttöveden pumppausta "siniseltä jäältä"


Yksi retkikunnan tehtävistä on viedä lähivuorille kaksi seismometriä mittaamaan maankuoren liikkeitä tutkimuskauden ajaksi. Torstaina lähdimme viemään ensimmäistä laitteistoa noin viidenkymmenen kilometrin päässä Aboalta etelän suunnassa sijaitsevalle Fossilryggen-nimiselle nunatakille, eli jäätiköstä esiin pistävälle harjanteelle. Fossilryggen on pitkälti muodostunut sedimenttikivien kerrostumista, joiden joukossa on nähtävissä muun muassa Glossopteris -kasvien ikivanhoja kivettymiä.

Toinen seismometri asennetaan lähiaikoina naapurivuori Plogenin huipulle, noin kolmekymmentä kilometriä Aboalta lounaaseen. Sekä Fossilryggenille että Plogenille viedyt laitteet haetaan takaisin tammikuun lopulla. Mukaan Fossilryggenille lähtivät myös tutkijat Matti ja Lauri tarkoituksenaan tutkia Fossiryggenin laella sijaitsevan järven sulamista ja kartoittaa sen eliöstöä. Mukaan lähti myös Mikko, jonka tehtävänä oli kerätä hiekkanäytteitä ytimiksi Sveitsissä myöhemmin suoritettavia pilvipisaroiden jäätymiskokeita varten.

 
 
Fossilryggenille lähdössä

Itsenäisyyspäivää vietetiin myös Aboalla

Viime lauantaina järjestettiin tämän kauden ensimmäinen juhla Aboalla, kun retkikuntamme juhli Suomen itsenäisyyspäivää. Lauantai-iltana olivat retkikuntalaiset pukeutuneet parhaimpiinsa ja Aboan pitkä ruokapöytä katettu juhlallisesti. Kokkimme Pekan ansiosta saimme nauttia kolmen ruokalajin menuun, pääruokana tournedos. 

Sunnuntain lepopäivää vietimme rauhallisesti, olihan se ensimmäinen varsinainen lepopäivä Abolle saapumisemme jälkeen. Aamun reippaimmat retkikuntalaiset, Lauri, Rostislav ja Sari, kävivät avaamassa Aboan hiihtokauden ja iltapäivällä osa retkikunnasta retkeili ihastelemaan lintukalliota Basenin lounaisosaan.  Illat ovat menneet kirjoja lukiessa, elokuvien katselussa ja Panun toimesta järjestettiin keskiviikkona peli-ilta.


Tutkimusryhmien terveisiä:

Meteorologiaryhmä: Priit, Rostislav, Panu ja Leena
Kenttätyöt ja erilaiset mittauskampanjat ovat käynnistyneet hyvin. Lumitutkimuskohteessa on aloitettu koko kauden kestävät säteilymittaukset, ja lumipeitteestä ja pilvisyydestä tallennetaan valokuvia viiden minuutin välein. Kymmenen metrisellä mastolla mitataan ilmakehän lämpötilan vertikaalijakaumaa ja tuulen nopeuksia eri korkeuksilla. Lumitutkimuskohteen päivittäiset lumen tiheys-, lämpötila- ja heijastusmittaukset on aloitettu sekä niin ikään lumen kerrosrakenteen määritykset ja lumikiteiden kuvaukset. Olemme myös asentaneet kaksi automaattisesti lumen lämpötilaprofiilia mittaavaa mittaria ja manuaalisesti luettavat syvyystikut lumen pinnan korkeuden muutoksen mittaamiseen. Lisäksi asensimme langattoman verkkoantennin eri asemilta tapahtuvaa tiedonsiirtoa varten. AWS5 asemalle pystytettiin säämasto joka mittaa sekä lämpötilaa että tuulta eri korkeuksilla. Juuri pystytetyn langattoman verkkoyhteyden avulla säämaston havaintoja voidaan seurata reaaliaikaisesti Aboalla.

Verkkoantennin asennusta
 

Aerosoliryhmä: Mikko ja Tuija
Kaikki mittaukset on saatu käyntiin ja laitteistot toimivat lähes moitteetta. Tämä aiheuttaa toimettomuutta etenkin Mikolle, joka onkin aktiivisesti tunkemassa muitten tutkimusryhmien matkaan mitä erilaisimpiin työtehtäviin. Aerosoliryhmä ryhtyi myös viljelemään sinilevää tutkimustarkoituksiinsa, sillä teorian mukaisesti sulavesilammikoissa esiintyvät sinilevät ovat yhteydessä Antarktiseen aerosolimuodostukseen. Ensimmäinen viljely epäonnistui surkeasti, mutta uusi viljelmä on perusteilla.

Järvien fysiikka ja biologia – tutkimusryhmä: Matti ja Lauri
Järvet ovat Aboan ympäristössä puhjenneet kuluneen viikon aikana. Sohjoinen vesipatja löytyy 20-60 cm syvyydestä. Mittaukset ovat lähteneet hyvin käyntiin, ja järviä seurataan automaattisten mittalaitteiden ja näytteenoton avulla. Jääkansi kantaa vielä hyvin ja tekee liikkumisen helpoksi. Jään alla ja sisässä elää monenlaisia leviä; tähän mennessä olemme löytäneet jo runsaat 20 eri lajia. Eläimiä on sen sijaan harvemmassa. Joitakin alku- ja rataseläimiä sekä maalta vesiin kulkeutuneita karhukaisia lukuun ottamatta ei järvistä löydy muita eläimiä.

Tutkimusteltta
 
Kuvat: FINNARP