Retkikuntaraportti 19.12.2016

Viikko Aboalla alkoi myrskyn merkeissä.

Pihalla liikkuminen oli hankalaa ja työskentely mahdotonta myrskytuulen puhaltaessa lähes 50 solmun (25 m/s) nopeudella ja sakean lumipyryn peittäessä näkyvyyden vain joihinkin kymmeniin metreihin.

Tiistaina tuuli laski ja pikkuhiljaa valmisteltiin viikon päätehtävää, varastokontin siirtoa ja nostoa toisen kontin viereen. Työ vaati hyvää suunnittelua ja tarpeellisten työvälineiden keruuta sekä lumen siirtoa kivikon päälle, jotta konttirekeä pystyy liikuttamaan. Perjantaihin mennessä kontti oli nostettu paikoilleen. Siihen hitsattiin jalat, jotka pitävät sen lähes metrin korkeudella maasta, jolloin tuuli ja sen mukana kulkeva lumi pääsevät esteettä kulkeutumaan kontin alta.

Basen-vuoren huipulla olevan tutkimussääaseman huolto tehtiin torstaina. Vuoren päällä olosuhteet ovat erittäin ankarat ja sääaseman tuulianturi oli tuhoutunut. Tilalle vaihdettiin uusi anturi ja vuoden aikana kertyneet tiedostot otettiin talteen. Myös aseman lämpötila-/kosteusanturi oli vahingoittunut ja Suomesta tilattiin uusi osa, joka saadaan paikalle tammikuun puolivälissä. Asema jätetään keräämään säätietoja jälleen seuraavaksi vuodeksi.

Etelämanner on siitä kumma paikka, erityisesti tutkimusaseman pihapiiri, että lunta on paljon mutta se tuntuu kerääntyvän täysin vääriin paikkoihin. Aseman vanha traktori on päivittäin ahkerassa käytössä kun lunta on siirretty sieltä pois sieltä missä siitä on haittaa, sinne missä sitä tarvitaan.

Erityistä iltaohjelmaa saatiin keskellä viikkoa kun juhlittiin Petrin Aboalle ensi kertaa saapumisen 15-vuotisjuhlaa.  Katsoimme kuvaesityksen vuoden 2001 retkikunnasta ja sankarille luovutettiin venäläinen Etelämanner-retkikuntalaisen rannekello. Erityisen kellosta tekee 24 h -näyttö, mikä on lähes välttämätön vuorokauden ajan erottamiseksi kesän yöttömässä yössä. Viikolla nähtiin myös toinen mainio esitys Priitin kertoessa osallistumisestaan saksalaisen Polarstern-tutkimusaluksen mukana etelän talven 2013 aikana kesä-elokuussa Etelämantereen lähivesille tekemästä harvinaislaatuisesta tutkimusmatkasta.

Työt jatkuivat lauantaina suunnitelman mukaan. Iltapäivällä asema kuitenkin siivottiin perusteellisesti. Sunnuntain lepopäivää vietettiin osin työn mutta myös huvin merkeissä. Koko retkikunta lähti 50 km päähän Fossilryggen-nunatakille etelän suuntaan kahdella AT-jäätikköajoneuvolla. Mukana oli Helsingin yliopiston Seismologian instituutin seismometri. Kesäkauden ajan jää- ja maanjäristyksiä mittaava laite antaa lisätietoa alueen seismisistä tapahtumista, täydentäen Aboan seismometrin ympärivuotisia mittauksia.  Fossilryggenin harjanne on hyvin erinäköinen kuin kotivuori Basen ja retkikuntalaisilla riitti ihmeteltävää niin kasvifossiileissa kuin ihmeellisen ymmyrkäisissä kivissä. Paikallinen kihu puolestaan ihmetteli retkikuntaa ja kotivuorelleen asennettua mittalaitetta.

Onnistuneen viikon päätti kauden ensimmäisen grilliruoka. Kuistilla valmistui niin strutsia, eteläafrikkalaista boerwurst-makkaraa kuin sisäfilettä. Viikon muita merkittäviä tapahtumia oli salaatin taimien itäminen, oluen "pullotus", sormilaudan asennus sisälle huoltotiloihin kiipeilytreenejä varten. Paljon iloa ovat tuoneet myös aseman lähellä vierailleet linnut, etelänkeijut, kihut ja lumimyrskyliitäjät. Ja onpa aseman päällä lennätetty pientä kauko-ohjattavaa helikopteria kuvaamassa elinympäristöämme eri näkökulmasta.