Arkista aherrusta vaihtelevassa säässä

Retkikuntaraportti 2.2.2014 Petri Heinonen

Sääaseman uusiminen

Retkikuntamme toinen kokonainen viikko alkoi hieman pilvisissä merkeissä. Jo tuolloin, 20. tammikuuta, voi selvästi aistia syksyn lähestyvän. 

Sunnuntain lepopäivän jälkeen jatkoimme uuden sääaseman rakentamista.  Vauhdilla alkaneen AWS-työmaan katkaisi lounaan jälkeen Laran järjestämä tutustuminen lääkärin konttiin ja siellä olevaan varustukseen. Tilaisuus huipentui simuloituun ensiapuharjoitukseen, jossa sydänkohtauksen saanut "Potilas Saarinen" elvytettiin, defibrilloitiin ja valmisteltiin evakuointia varten. 

Seuraavina päivinä jatkoimme automaattisen sääaseman uusimista rakentamalla ulkoseinille uudet terästelineet aurinkopaneeleita varten. Vesa asensi uudet tuuliturbiinit.  Loppuviikosta saimme asennettua paneelit paikoilleen.

Paneelikehikon asennusta (Kuva: Vesa Marttila)

Maanäytteenottoa

Hanna ja Lara aloittivat viikon touhut valmistelemalla ympäristöviranomaisten edellyttämän aseman lähiympäristön tilan seurannan näytteenottoa.  Tämä velvoitemonitorointi pitää suorittaa noin kymmenen vuoden välein ja sillä tarkkaillaan asemallamme tapahtuvan ihmistoiminnan vaikutusta maastoon.  Näytteenottopisteistä määritettiin ensin tarkat koordinaatit.  Suuri osa näytteenottopaikoista on lumettomalla alueella, mutta osaa on jouduttu kaivamaan esiin paksujen lumi- ja jääkerrosten alta. Muun muassa tässä on käytetty apuna viime vuonna traktoriin asennettua kaivuria.

Sisätöissä

Loppuviikosta nousi tuuli kolmeenkymmeneen solmuun ja toi tullessaan ankaran lumipyryn. Sen päivän vietimme sisätöissä, Hanna kävi keräämässä Aboan ympärivuotisista GPS- ja seismometrimittauksista vuoden aikana kertyneet tiedostot talteen.

Sunnuntain lepopäivää vietimme rauhallisesti. Kauniissa säässä ajeltiin lumipyryn jäljiltä olevia kelkkoja sulaksi ja käytiin ihastelemassa maisemia sinisellä jäällä olevalla moreenilla ja lintukallioiden juurilla Basenin lounaispuolella. Illalla aloitimme Viidennen Etelämantereen Elokuvafestivaalin katsomalla muutaman lyhyt- ja dokumenttielokuvan.

Seuraavana työpäivänä otimme käyttöön uuden höyrynkehittimen ja sen avulla sulatimme tela-ajoneuvo "Ratsumiehen" pilssiin kertynyttä jäätä. Esa sai korjattua polttoaineletkut ja Nasu on jälleen ajossa.

C-MET –sääluotainpallon lähetys

Hanna ja Lara valmistelivat näytteenoton lomassa ensimmäisen C-MET sääluotaimen lähetystä. Yhtenä retkikuntamme tehtävistä on lähettää kaksi näitä uudentyyppisiä luotaimia taivaalle mittaamaan meteorologisia suureita. Luotainta kuljettava pallo on kaksinkertainen. Päällimmäisenä olevan, koko järjestelmää nostavan pallon sisällä on heliumtankkina toimiva toinen pallo, josta satelliittiyhteyden avulla säädellään ulkoisen pallon heliumin määrää, eli nostokykyä. Näin myös luotaimen korkeutta voidaan säädellä ja saada se lentämään jopa useita vuorokausia. Hankkeessa ovat yhteistyössä oman Ilmatieteen laitoksemme lisäksi Norjan vastaava ja varsinaisena moottorina prof. Voss Yhdysvaltain Massachusettsin Smith Collegesta. Hän "lentää" meidän lähettämäämme palloa, antaen sille käskyjä laitteeseen rakennetun Iridium – satelliittimodeemin kautta toiselta puolen maapalloa.

C-MET -sääpallo "Valtteri" lähdössä matkaan (Kuva: Vesa Marttila)

Puolen välin juhlat

Tammikuun viimeisenä päivänä aloitimme edellisellä kaudella asemalle tuodun polttolaitoskontin asentamisen paikoilleen. Työmaa saatiin hyvään alkuun lauantain aikana, vaikka teimmekin normaalia lyhyemmän päivän. Illalla tutkimusasema Aboa muuttui "Panama Jack`s"-meriruokaravintolaksi. Oli nimittäin aihetta pieneen juhlaan. Olimme tarkalleen puolivälissä retkikuntaa, lauantaina tulimme olleeksi 23 päivää asemalla ja saman verran on vielä jäljellä.