Retkikunta saapui Aboalle pikakuljetuksena

20.1.2012 Mika Kalakoski

FINNARP 2011 -retkikunnan logistiikkaryhmä, Mika Kalakoski, Petri Heinonen, Pentti Sipola ja Janne Tikkinen, suuntanaan Aboa tutkimusasema kuningatar Maudin maalla, lähtivät matkaan varhain loppiaisena reittikoneella Amsterdamin kautta Etelä-Afrikan tasavallan Kapkaupunkiin. Matka meinasi hidastua jo alkuunsa, kun Helsinki-Vantaan lentokentällä koneen lähtö oli myöhässä. Retkikunnissa tuttu odottelu alkoi siis jo Suomessa, mutta koneen vihdoin laskeuduttua Amsterdamin teki retkikunta juoksuennätyksen terminaalien ja rajamuodollisuuksien läpäisyssä Schipholin kentällä ja matka jatkui siitä eteenpäin suunnitelman mukaan. Kapkaupunkiin saavuttiin aikataulua ennen, mikä yksinkertaisesti tarkoitti, että passintarkastus ei ollut auki ja Etelä-Afrikan tasavallan portit aukesivat siten täsmälleen aikataulussa, puolentoista tunnin odotuksen jälkeen.

Retkikunta vietti Kapkaupungissa kolme yötä. Aiemmin meriteitse lähetetty rahti tarkastettiin yksityiskohtaisesti ja varmistettiin Kapkaupungista hankitun muonan tilaus ja toimitus. Päivää ennen jatkolentoa Etelämantereelle retkikuntalaisten tuli osallistua kahden tunnin pre-flight breefing tilaisuuteen. Kapkaupungissa joukkoon liittyivät retkikuntatoverit Ruotsista, viisi Ruotsin polaarisihteeristön työntekijää Henrik Törnberg, Per Ljusberg, Erik Hellberg, Cecilia Selberg ja Stefan Gunnarsson. Ruotsalaisten retkikunta tukeutuu majoituksessa, lääkintähuollossa ja muonituksessa FINNARP-logistiikkaan ja keskittyy oman Wasa-tutkimusaseman kiinteistön ja ajoneuvokaluston huoltoon. Yhdessä Aboa- ja Wasa-asemat muodostavat Nordenskiöld Base -tukikohdan ja Suomen FINNARP- ja Ruotsin Swedarp- retkikunnat toimivat läheisessä yhteistyössä.

Lento Etelämantereelle, Norjan Troll-tutkimusaseman suurelle jääkiitoradalle onnistui suunnitelman mukaan aikataulussa tutulla suurella Iljushin 76 TD -rahtikoneella. Perille saavuttiin aamuyöstä ja koneen purku jatkolentoja varten aloitettiin välittömästi. Suomalais-ruotsalaisen ryhmän jatkolento toteutettiin ensimmäisenä, sillä olosuhteet muilla asemilla eivät olleet suotuisat ja näin syöttölentojen järjestys kääntyi edulliseksi retkikunnalle. Basler BT-67 suksikone laskeutuikin jo aamulla puoli yhdeksältä jäätikön läpi pistävän kotivuoremme Basen-nunatakin viereen ja lähti takaisin kohti koillista välittömästi rahdin jälkeen. Yhdeksän hengen joukko taivalsi purevassa etelätuulen siivittämässä pakkasessa parin kilometrin matkan köysistöinä yli kotivuoren lumen peittämän reunarailon kovalle maaperälle ja siitä edelleen asemalle. Aseman avaaminen sujui hyvin, sillä kokeneessa logistiikkaryhmässä jokainen tiesi tehtävänsä ja paikkansa. Moottorikelkat ja reet löytyivät sieltä minne ne oli jätetty 11 kuukautta sitten, aseman koneet käynnistettiin, ikkunaluukut avattiin, pidettiin johdatus paloturvallisuuteen, lumi lapioitiin pois ovien ja ikkunoiden ja muiden kulkuväylien edestä, rahti noudettiin pihaan, ruoka laitettiin. Nordenskiöld Base heräsi eloon. Vuorokauden kuluttua Kapkaupungista lähdöstä retkikunta saunoi Aboan mainion saunan lauteilla ja söi lämpimän illallisen. Pitkän ja intensiivisen työrupeaman päätteeksi uni maistui jo lämpimällä asemalla.

Seuraavana päivänä aseman avaustyöt jatkuivat. Rutiinit lähtivät pyörimään ja geodeettien ja lopun rahdin lentoa varten merkittiin laskeutumispaikka. Näin lento voitaisiin toteuttaa myös vähemmän suotuisissa olosuhteissa.

Perjantaina 13. tammikuuta geodeetit Jaakko Mäkinen ja Jyri Näränen liittyivät Aboan retkikuntaan moninaisten vaiheiden jälkeen niin Venäjän Novolazarevskaya, Intian Maitri kuin Norjan Troll tutkimusasemilla. Samalla lennolla heidän kanssaan saapuivat mittausvälineiden lisäksi myös loppu rahti. 

Aboan painovoimalaboratorio oli jo lämpiämässä, ja kun sen eteiseen talven aikana ovenraoista tunkenut lumi oli lapioitu pois, voitiin absoluuttigravimetri siirtää suoraan sisään. Sittemmin on havainnot sillä jo aloitettu. Tekeillä on jo viides absoluuttisen painovoiman mittaus Aboalla; ensimmäinen tehtiin vuonna 1994. Näin pitkä aikasarja on ainutlaatuinen Antarktiksen oloissa.

Myös GPS-työt ovat jo alkaneet. Ensimmäiseksi voitiin todeta että koko vuoden asemalla itsekseen muistikortille satelliittihavaintoja rekisteröinyt GPS-vastaanotin oli toiminut kuten pitääkin: muistikortilta löytyi aukoton aikasarja sitten tammikuun 2011. Saman tien kaivettiin lumesta esiin pihapiirissä olevat GPS-antennin varamerkit. Jyri pystytti niille mukana tuodut antennit ja vastaanottimet joilla mitataan varamerkkien niin paikan kuin korkeudenkin erotukset pääantenniin nähden. Tällä varmistetaan että pääantenni on pysynyt liikkumatta sitten viimeisen vastaavan tarkistuksen v. 2006. Vaikka pääantenni (ja varamerkitkin) ovat kalliossa, ja pääantennin 2 m masto on Suomessa 20 vuoden aikana stabiiliksi todettua mallia, niin varmuus eli tarkistusmittaus on paras – esimerkiksi saattaa kallioksi luultu kivi olla suuri irtirapautunut lohkare Antarktiksen ikiroudassa.

Seuraavana vaiheena tulee olemaan lumen korkeuksien mittaus painovoimalaboratorion ympäristössä ns. reaaliaikaisella kinemaattisella  GPS-mittauksella. Tätä varten Jyri jo lämmitteli kartoittamalla samalla menetelmällä Aboalle viime vuosina tehdyt uudet rakennelmat kuten mittauskontit, sähkökaapelit, radioantennimastot  jne.  Näin ylläpidetään Geodeettisen laitoksen v. 2006 laatimaa Aboan ja sen infrastruktuurin 1:1000 karttaa.     

Aseman käynnistyksen jälkeen kauden huolto-ohjelma on saatu hyvin käynnistymään ja arjen toimet sujuvat rutiinilla. Pena ja Petri huoltavat retkikunnan alkuvaiheessa ajoneuvokalustoa, Mikan ja Jannen vastatessa muonituksesta, vedenhuollosta, viestiliikenteestä ja sääraportoinnista. Ruotsalaiset työskentelevät Wasalla päivät omissa tehtävissään. Aboan AWS, automaattinen sääasema, on jälleen käynnissä ja lähettää säätietoja kansainväliseen verkkoon.

Ensimmäinen viikko Basenilla sujui aurinkoisessa säässä, mutta yhdessä päivässä sää muuttui niin että taivas peittyi kokonaan tiiviiseen matalaan stratus-pilveen ja lunta sataa hiljalleen. Työt jatkuvat aikataulussa suunnitelman mukaan.


Ilmatieteen laitoksen FINNARP logistiikka:

Mika Kalakoski
kehittämispäällikkö
retkikunnan johtaja

Petri Heinonen
erikoissuunnittelija
retkikunnan varajohtaja

Janne Tikkinen
lääkäri

Pentti Sipola
konemestari

Geodeettisen laitoksen tutkijat:

Jaakko Mäkinen
tutkimuspäällikkö

Jyri Näränen
erikoistutkija

Ruotsin Swedarp -retkikunnan raportit ovat luettavissa ruotsin polaarisihteeristön verkkosivulta www.polar.se.