Retkikunta saapui Aboalle

Petri Heinonen/3.12.2014

Retkikunnan matka Helsingistä Etelämantereelle

Lähdimme Suomesta kohti määränpäätämme, Kuningatar Maudin Maalla sijaitsevaa tutkimusasema Aboaa, perjantaina 21. marraskuuta ja saavuimme aurinkoiseen ja helteiseen Kapkaupunkiin seuraavana aamupäivänä.  Matkamme jatkui kohti Etelämannerta tiistai-iltana 25. marraskuuta. Lensimme Kapkaupungista venäläisellä Iljushin-kuljetuskoneella Venäjän Novolazarevskaya-asemalle, eli Novolle, minne laskeuduimme noin kuuden tunnin lennon jälkeen 26. marraskuuta heti puolen yön jälkeen.

Retkikunta on saapunut Etelämantereelle
 

Novolla ryhmämme jakaantui ja ensimmäinen tutkijaryhmä jatkoi matkaansa Basler-suksikoneella Saksan Neumayer asemalle heti aamuyöstä. Logistiikkaryhmä sekä kaksi tutkijaa, Priit ja Rostislav, jäivät purkamaan rahtia Iljushin-koneesta ja lastaamaan sitä seuraaville lennoille.  Tänä vuonna retkikunnan mukana on epätavallisen paljon rahtia, lähes 5 300 kg (mm. tutkimuslaitteita, rakennusmateriaalia ja elintarvikkeita).

Rahdin kuljettaminen Aboalle onkin tänä vuonna ollut erittäin haasteellista ja se on vaatinut useita Basler-lentoja. Tämän kaiken lisäksi AWI:n tutkimusalus Polarsternin kyydissä olevassa kontissa on tulossa rakennusmateriaalia Saksan Neumayer asemalle, mistä rahti kuljetetaan Aboalle. Muutaman tunnin nokosten ja lounaan jälkeen logistiikkaryhmä jatkoi matkaansa Novolta Neumayer- asemalle mukanaan 1900 kg rahtia.

Kaksi tutkijaamme, Priit ja Rostislav, sekä 3500 kg rahtia jäi odottelemaan Novolle seuraavien päivien jatkolentoja. Saksan Neumayer-asemalla meidät otettiin, kuten aina, erittäin lämpimästi vastaan. Neumayerin henkilökunta oli ystävällisesti tiivistänyt majoittumistaan, jotta ryhmämme mahtui nukkumaan asemalla.

Matkustussuunnitelmamme muuttui jo heti alkujaan, koska epävakaan ja pilvisen sään takia jouduimme yöpymään Neumayerilla kaksi yötä. Asemalla tapasimme kaksi Ilmatieteen laitoksen tutkijaa, Heikin ja Davidin, jotka olivat siellä asentamassa mittalaitteita ja keräämässä luminäytteitä. Iltaohjelmana Neumayerin henkilökunta vei meidät tutustumaan aseman lähettyvillä olevaan pari tuhatta lintua käsittävään keisaripingviinikoloniaan.

Perjantai-aamuna pääsimme jatkamaan matkaa kohti Aboaa ja reilun tunnin lennon jälkeen ensimmäinen ryhmä laskeutui kotivuori Basenin jäätikölle.  Yhdessä lentäjien kanssa purimme käsipelin rahdin koneesta, joka pian sen jälkeen nousi taivaalle ja suuntasi takaisin Novolle hakemaan sinne jääneitä tutkijoita ja rahtia. Perjantaina Basenin jäätikkö muuttuikin vilkkaaksi "lentokentäksi" kun sinne laskeutui yhteensä kolme Basler-konetta kuljettaen ryhmäämme ja sen rahtia.

Basenin kiitoradalla

Kotiutumista Aboalle

Aboa oli kaikkineen talvehtinut hyvin ja jäljistä päätellen talven rajuina puhaltaneista tuulista huolimatta tekniikka toimii ja aseman ylösajo alkoi ilman isompia vaikeuksia. Lunta Aboalla on viime vuosiin verraten vähän, joten pääsimme vähällä lumitöiden suhteen. Ensimmäisiä töitämme oli yhteyksien luominen ulkomaailmaan ja sitä varten asensimme aseman katolle Iridium-antennit ja satelliittipuhelimen kautta toimiva sähköposti saatiin toimintaan. Tapsa herätteli Aboan voimalan talviuniltaan ja pian jyrähti "vanha malmi" eli Valmetin dieselgeneraattori takomaan retkikunnalle sähköä ja lämpöä. Sen verran Etelämantereen karu talvi oli kuitenkin tehnyt tepposiaan, että generaattoria piti jo ensimmäisen illan aikana vaihtaa.  Myös Tapsan ansiosta aseman telakuorma-auto ja moottorikelkat heräteltiin talven jäljeltä henkiin.

Loppupäivä menikin yli 150 erikokoisesta laatikosta koostuvan rahdin kuljettamiseen jäätikön "lentokentältä" Aboalle moottorikelkoin, maastoautolla ja telakuorma-autolla. Lennolla mukana oli myös islantilainen automekaanikko Palmi, joka iltaan mennessä korjasi rikkoutuneen maastoautomme Heklan ajokuntoon. Puuhaa riitti siis lähes puolille öin. Lisäksi saimme yövieraiksemme kanadalaiset Basler-lentäjät, joten Aboa olikin tupaten täynnä heti ensimmäisenä yönä.

Yön aikana oli talven jäljiltä kylmää huokuva tutkimusasemamme muuttunut jälleen retkikunnan lämpimäksi kodiksi. Aseman ylösajossa sekä rahdin purkamisessa on riittänyt tekemistä niin, että olemme työskennelleet taukoamatta ja siirtäneet vapaapäivän myöhemmäksi. Sunnuntaina nostimme HF-radioantennin pihassa oleviin radiomastoihin ja Neumayeriin otettiin yhteys. Aseman juoma- ja käyttöveden sulatus on työllistänyt niin logistiikkaryhmää kuin tutkijoita. Heti sunnuntaina pääsimmekin ensimmäistä kertaa Aboan jo legendaariseen saunaan. Laralla on riittänyt töitä lääkärin kontin järjestelyssä ja hän on myös tutustuttanut retkikuntalaiset aseman lääkintävalmiuksiin. Pekka on loihtinut meille maittavia aterioita niin kotosuomen ja Etelä-Afrikan ostoksista kuin viime kausilta jääneistä muonista, jotka ovat Etelämantereen pakkasessa hyvin talvehtineet.

Lumensulatustöissä

Ensimmäisinä päivinä Aboalla saimme nauttia kauniista auringonpaisteesta ja tuntui siltä, että ilman lämpötila saattoi käväistä jopa plussan puolella. Olemme kuitenkin saaneet tuntea luissa ja ytimissä Etelämantereen ankaran ja karun ilmaston, kun laaja matalapaineen alue osui kohdallemme.  Nyt jo neljättä päivää kestävän myrskyn aikana on satanut lunta ja tuulen nopeudeksi puuskassa on mitattu parhaimmillaan 41,2 metriä sekunnissa ja keskituuleksi 34 metriä sekunnissa. Valitettavasti myrskytuulet ovat vahingoittaneet HF- antennin kaapeleita ja yhteys muihin asemiin on tällä hetkellä poikki. Satelliittipuhelin yhteys kuitenkin toimii hyvin. Tuulen ujeltaessa olemme viettäneet viime päivät sisätöissä odotellen parempia kelejä. Vain välttämättömimmät ulkotyöt on tehty. Keli näyttää kääntyvän parempaan suuntaan viikonlopulla ja odotammekin innolla kenttätöihin pääsyä. Iltaisin olemme saunoneet, katselleet luontodokumentteja ja lukeneet kirjoja.

Tutkimusryhmien terveisiä

Meteorologiatutkimusryhmä: Priit, Rostislav, Panu ja Leena
Meteorologiryhmän työpäivät ovat menneet mittalaitteiden kokoamiseen, tarkastamiseen ja kalibrointiin. Laitteiden akkuja on ladattu ja mittalaitteet odottavat kentälle asentamista. Ensimmäisenä työpäivänä eli lauantaina 28.11., juuri ennen myrskyä alkua, lumiryhmä ehti tarkastamaan kenttätyökohteen ja jäätikölle merkittiin jatkuvia mittauksia tekevien laitteiden sijainnit. Harmillisesti myrsky on estänyt muut kenttätyöt.  

Aerosolitutkimusryhmä: Mikko ja Tuija
Laitteiden asennukset käynnistyivät lauantaina. Sunnuntain lumimyrsky katkaisi asennustyöt, joita päästiin jatkamaan lopulta yhä kovassa, jopa 34 m/s puhaltavassa tuulessa keskiviikkona. Tuuli ravistelee mittauskonttia, jossa tunnelma on kuin laivassa myrskyisellä merellä. Laitteistoista on saatu toimintaan noin 80 % ja ensimmäisiä, mielenkiintoiselta vaikuttavia mittaustuloksia on ryhdytty tarkemmin analysoimaan. Toiveissa on, että koko mittausjärjestelmä on toimintakuntoinen perjantaihin mennessä.

Järvien fysiikka ja biologia – tutkimusryhmä: Matti ja Lauri
Järvien tutkimukset käynnistyivät lauantaina 28.11. järvien tilan tarkastuksella. Nämä ovat vielä umpijäässä mutta sisältä lämpenemässä ja odotamme niiden puhkeavan 5. joulukuuta jälkeen. Basenin laella olevissa järvissä oli jään sisällä mielenkiintoisia sinilevä-kaasuputki -rakenteita, joista ei juuri aiempaa tietoa ole ja joiden syntymekanismia ei tunneta. Basenin juurella jäätikön pintakerrokseen kesäisin muodostuvasta ns. supraglasiaalijärvestä "Suvivesi" otettiin ensimmäiset jäänäytteet. Tämä järvi on muutenkin tärkeässä asemassa, sillä se toimii Aboan vesipisteenä puhjettuaan.

Työt aerosolikontissa alkavat
 
Kuvat: FINNARP