Aboa tutkimusasema

Suomen Etelämannertutkimusasema Aboa (73°03'S, 13°25'W) sijaitsee Kuningatar Maudin maalla 130 kilometrin päässä rannikolta ja noin 5 000 kilometrin päässä Etelä-Afrikan Kapkaupungista. Tutkimusasema avattiin 4. helmikuuta 1989.

 
 

Aboa rakennettiin Etelämantereen kesän 1988-89 aikana Vestfjellan vuoristoon Basen -nunatakille eli jäätiköstä esiin työntyvän vuoren huipulle 480 metrin korkeuteen. Aboa sijaitsee aivan Ruotsin tutkimusasema Wasa läheisyydessä ja ne muodostavat yhdessä Nordenskiöld Base Camp -tukikohdan. Tutkimusasemat tekevät yhteistyötä logistiikassa ja tutkimuksessa.

Aboan suunnittelusta ja rakentamisesta vastasi Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus ja hankkeen rahoitti kauppa- ja teollisuusministeriö (nykyään työ- ja elinkeinoministeriö). Tällä hetkellä aseman muodostavat 250 neliömetrin suuruinen päärakennus, neljä asuin- ja tutkimuskonttia, lääkärin kontti, generaattori/verstasrakennus ja kaksi ajoneuvohallia. Asemalle on asennettu aurinkopaneeli- ja tuulimyllyjärjestelmät tuottamaan energiaa ympärivuotisille automaattisille mittauslaitteistoille. Aseman ylläpitoon ja lähialueilla liikkumiseen käytetään maastoautoja, telakuorma-ajoneuvoja, traktoria ja moottorikelkkoja.

Tutkimusasemaa laajennettiin etelän kesien 2002-2003 ja 2017-2018 aikana. Laajennuksien jälkeen Aboa tarjoaa hyvät työ- ja asuintilat 15 hengen retkikunnille. Parhaimmillaan asemalle voidaan kuitenkin majoittaa 21 henkilöä. Aboalla työskennellään vain antarktisen kesän eli pohjoisen talven aikana. Olosuhteet ovat silloin parhaimmat tutkimukselle, koska lämpötila pysyy yleensä -20 C asteen yläpuolella.

 

Aboa antarktisen kesän yöttömässä yössä. (Kuva: FINNARP/Jyri Näränen)