Retkikuntaraportti 18.1.2017

Työt Aboalla jatkuivat kaarihallin ja C-met-havaintopallojen parissa, ja retkikuntaan saatiin lisävahvistus geodeettiselta laitokselta.

Kaarihallin peitekangas kiristettiin lopullisesti. Kaarien kohdille asennettiin listat, joihin kiinnitettiin maahan ankkuroidut harusvaijerit. Peitekankaan helmalle haettiin traktorin kaivurilla kauempaa irtomaata, hiekan, soran ja kiven sekoitusta ja helma peitettiin huolella. Vanhan liukuoven sijaan halliin asennettiin uusi nosto-ovi puolessa välissä viikkoa. Hallin ajoramppia ruvettiin tekemään asemalta löytyvästä vanhasta rekien teräsrampista ja se saatiin leikattua ja hitsattua takaisin oikeaan kokoonsa, asennusta vaille valmiiksi. Kierrätystä parhaimmillaan, sillä käytöstä poistettu materiaali on jätettä jonka kuljetus Etelämantereelta maksaa paljon.

Asemalla riittää kuitenkin myös sellaista jätettä mille Etelämantereella ei löydy käyttöä. Viimeiset vuoden 2002 laajennuksesta jääneet jätteet saatiin pakattua vanhasta traktorin peräkärrystä kuormaverkon alta reen päällä olevaan merikonttiin. Kaksi merikonttia jätettä odottavat poiskuljetusta seuraavan kauden raskaan kuljetuksen mukana, Saksan Neumayer-aseman kautta laivalla Kapkaupunkiin. Jätteen pakkaamisesta on myös iso hyöty jatkuvan tilantarpeen vuoksi ja aiemmin vanerijätteestä tyhjennettyyn rekeen pystyttiin sijoittamaan kaudella tuodut polttoaineet. Polttoaine on täytetty vanhoihin tynnyreihin ja siksi tynnyreiden merkitseminen asianmukaisesti on tärkeää, jotta tiedetään mitä mistäkin löytyy ja milloin polttoaine on tuotu.

Viikon puolessa välissä sää oli harmaan pilvistä ja lunta satoi hiljalleen. Torstaina sää muuttui aurinkoiseksi ja tyyneksi. Ruotsalaisten Swedarp-retkikunta vahvistui kuudella hengellä, kun Basler-suksikone laskeutui Basenin juurelle mukanaan neljä tutkijaa, lääkäri ja logistiikkavastaava. Ruotsalaisten ohjelmassa on geologisia tutkimuksia Vestfjellan- ja Heimefrontfjellan-vuoristojen alueella. Kenttämatkat kestävät helmikuun lopulle saakka.

Torstai-iltana sää oli sopiva kauden ensimmäisen C-met-havaintopallon (controlled meteorological balloon) lähetykseen. Tutkija ohjaa havaintopalloa lähetyksen jälkeen satelliittilinkin kautta. Käytännössä palloa voidaan kuljettaa eri korkeuksiin ja valita sopivia ilmavirtauksia joiden mukana pallo liikkuu. Korkeutta säätämällä tehdään myös havaintoja luotaamalla palloa maan tahi täällä pääasiassa jään pinnasta aina 4 km korkeuteen. Yhteistyö Yhdysvaltalaisen Smith Collegen laboratorion kanssa alkoi vuonna 2012 ja 2016/2017 on neljäs kausi kun palloja lähetetään Aboalta. Havaintopallo kulki tuulen nopeudella kolmen vuorokauden aikana lähes 2000 km Aboalta aina Etelänavan tuntumaan.

Perjantain vastaisena yönä tuuli nousi ja kiihtyi päivällä 50 solmun (25 m/s) myrskyksi. Töitä tehtiin niin verstaalla kuin vanerihallilla. Ruotsin retkikunta valmistautui kenttämatkaan ja kävivät katsomassa kuvia ja keskustelemassa suomalaisille tutuista alueista minne heidän kenttämatkat suuntautuvat. Myrsky jäi lyhyeksi ja lauantaina nautittiin jälleen aurinkoisesta kelistä.

FINNARP-retkikunnan kahdeksas matkustaja, Jyri Näränen geodeettiselta laitokselta oli saapunut Norjan Troll-asemalle loppuviikosta ja odotti siellä jatkolentoa Neumayerin kautta Aboalle. Sunnuntaina aamu kuudesta saakka tehtiin säähavaintoja lentotoimintaa varten mutta aamun marginaaliset olosuhteet huononivat edelleen eikä lentoa voitu toteuttaa huonon näkyvyyden ja kontrastin puutteen vuoksi. Lentokone ehti jo lentää Neumayerille  ja ottamaan mukaan rahtia, mutta jostain syystä palasi Jyri ja rahti mukanaan Trollille. Illalla lähetettiin kauden toinen C-met onnistuneesti.

Maanantaina sää oli jälleen aurinkoinen ja olosuhteet lennolle olivat mainiot. Säähavaintoja annettiin aamusta alkaen mutta lennosta ei kuulunut mitään vaan kone saapui Basenille ja lensi yllättäen aseman ylitse kaksi kertaa. Muut työt jätettiin sikseen ja lähdettiin alas jäätikölle purkamaan rahtia koneesta ja toivottamaan Jyri tervetulleeksi tekemään geodeettisia tutkimuksia loppukaudeksi. Rahdin mukana tuli mieluisia tuliaisia, Etelämantereen lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvafestivaalien elokuvat, tuoreita hedelmiä, sanoma- ja aikakausilehtiä ja tietenkin sääaseman antureita joita on odoteltua kuukauden päivät. Tiistaina elämä asemalla asettui taas normaaleihin uomiinsa ja työt jatkuivat, aurinkoisessa mutta hyytävän tuulisessa  Etelämantereen kesässä.