Vuosi 2020 Aboalla alkoi lempeässä tuulessa, auringossa ja muutaman pakkasasteen lämpötilassa. Tutkimusasema Aboa on täydessä toimintavalmiudessa ja retkikunta on jo käynyt Rampilla, 120 km päässä merenrannalla, huoltamassa sääaseman. 

Joulupäivänä Aboaa kiusannut myrsky laantui ja tutkimusaseman käynnistäminen jatkui. Eipä aikaakaan kun lipputanko koristi aseman pihaa ja leijonalippu nousi salkoon avatun tutkimusaseman merkiksi. Myös ceilometri, pilven alarajan korkeutta mittaava laite, saatiin säähavaintojen tueksi katolle. Hannu ja Priit ottivat kaksi Nasu Sisu telakuorma-autoa käyttöön. Pasilla on ollut kiire dokumentoida aseman käynnistämistä. Välillä tapahtumia on yhtä aikaa useassa paikassa ja kokonaiskuva toiminnasta pitäisi tallentaa. Venla on ollut kiireinen ruokien lajittelussa ja aterioiden valmistamisessa. Mika ja Juho aloittivat moottorikelkkojen käynnistämisen talven jäljiltä. Moottorikelkkojen toimintakunto tarkastettiin retkellä Basen -vuoren ympäri. Samalla kertaa kun aseman ensikertalaiset Pasi ja Hannu tulivat tutuiksi aseman moottorikelkkojen kanssa, opetettiin heille myös lähiseudun turvalliset kulkureitit ja alueen erityispiirteet railoineen, tuulikuoppineen ja lumesta paljaan jäätikön eli "sinisen jään" alueineen.

Retkikuntalaiset käynnistelemässä tutkimusaseman moottorikelkkoja. Kuva: Mika Kalakoski/ FINNARP

Kaikesta kiireestä huolimatta normaali arki, niin normaalia kuin se Etelämanner-tutkimusasemalla voi olla, on saatu pyörimään. Iltaisin on ehditty myös virkistäytymään lenkkeilemällä Basen -vuorella ja suorittamaan Basen Rogaine -haastetta, eli aiempien retkikuntien viemien suunnistusrastien hakemista eri puolilta kotivuorta kuvauksellisilta ja henkeäsalpaavilta paikoilta. Kauden aikana tulee vierailla vähintään kerran jokaisella rastilla, jotta suorituksesta myönnetään kangasmerkki ja diplomi. 

Hannu on löytänyt rastin osana Basen Rogaine -haastetta Basen -vuorelta. Kuva: Mika Kalakoski/ FINNARP

Ensimmäisen viikon aikana on joulun pyhäpäivistä huolimatta työskennelty paljon. Aseman käynnistämiseen kuuluu myös radioyhteyksien luominen ja näin ollen myös aseman HF-asema saatiin toimintaan. Ensimmäinen yhteys saatiin 1000 kilometrin päähän Novo Runwaylle, mitä kautta retkikunta saapui Etelämantereelle. Sittemmin on oltu yhteydessä tutkimusalus S/A Agulhas II:een, jonka kyydissä on tulossa kontillinen rahtia Aboalle Saksan Neumayer III -tutkimusaseman kautta.  Laivalta saatiin hyviä uutisia että se oli aikataulussa.

Sunnuntaisin aseman emäntä Venlalla on lepopäivä ja ensimmäisenä sunnuntaina Pasi näytti ruuan valmistustaitonsa valmistamalla soijamakaronilaatikkoa. Sunnuntain aikana Juho, Priit ja Venla pakkasivat kenttävarusteita Rampin retkeä varten. Ramppi on merenrannassa, 120 km päässä Aboalta sijaitseva  luonnon lumiluiska, jota pitkin aikaisemmat FINNARP retkikunnat saapuivat laivalta Aboalle. Nykyisin siellä sijaitsee automaattinen sääasema (AWS). Siellä vieraillaan vuosittain keräämässä Etelämantereen talven aikana kertyneet havainnot muistikortilta ja huolletaan asema seuraavan vuoden mittauksia varten. Matkalla Rampille sää oli pilvinen ja lumen pinnan muodot erottuivat maastossa huonosti mikä hidasti matkan tekoa.  Ryhmä saapui perille kuitenkin hyvissä ajoin ja aloitti jo samana päivänä sääaseman huollon.  Sääasema oli ulkoisesti kunnossa mutta tiedostojen tallennuksessa oli ongelmia joten se ei enää toimi. Ryhmä palasi Rampilta Aboalle kauniin aurinkoisessa säässä.

Retkikuntalaisten kenttäleiri Rampilla, 120 km Aboasta. Kuva: Priit Tisler/ FINNARP

Retkikunta aloitti vuoden vaihtumisen juhlinnan kun pakolliset huoltotyöt oli saatu valmiiksi. Myös viereisen Wasa -tutkimusaseman kolme ruotsalaista retkikuntalaista liittyi mukaan juhlintaan. Ensin saunottiin Aboan saunassa ja sen jälkeen valmistettiin yhdessä juhla-ateria. Pöytään katettiin monenlaista Kapkaupungista hankittua meren elävää, lisukkeena merilevällä maustettua riisiä. Kun vuosikymmen oli vaihtunut niin Suomen, Ruotsin kuin nollapituuspiirin aikavyöhykkeillä, pääsi retkikunta lepäämään työntäyteisen alkukauden päätteeksi.

Vuosi 2020 Aboalla alkoi lempeässä tuulessa, auringossa ja muutaman pakkasasteen lämpötilassa. Tutkimusasemalla ei ole vapaapäiviä vaan riittävän levon jälkeen retkikunta oli jälleen valmiina jatkamaan tehtäviänsä. Priit, Pasi ja Juho kävivät kymmenen kilometrin päässä aloittamassa sääaseman huollon.  Päivä kului arkisissa askareissa. Hannu ja Venla valmistelivat vanhaan vesisäiliöön lämpimän paljun. Vuoden ensimmäinen ilta päättyi rentouttavaan kylpyyn jäätiköiden loistaessa Etelän auringossa.

Pasi Ylirisku kuvaamassa Etelämantereen karua luontoa. Kuva: Mika Kalakoski/ FINNARP